Kuolema on kaunopuheinen
WSOY 1984 - Sapo 285
Some Die Eloquent 1979
"Sympaattinen komisario C. D. Sloan jälleen keskellä monimutkaista rikoslabyrinttia joutuessaan selvittämään Miss Beatrice Gwendoline Wandsdyken elämään liittyvää arvoitusta. Sitä, että tämän Bereburyn tyttökoulun vaatimattoman kemianopettajan pankkitilillä oli neljännesmiljoona puntaa hetkellä jolloin kuolema hänet korjasi.
Catherine Airdin, perinteistä englantialista linjaa noudattavan suositun kirjailijan viides suomennettu dekkari, joka kysyy lukijalta ihmistuntemusta ja päättelytaitoa."
"Patologin kylmällä metallisella pöydällä on ikäneito Beatrice Gwendoline Wansdyken ruumis. Hän on kuollut aivan luonnollisista syistä 59 -vuotiaana. Ongelma ei ole niinkään siinä, mihin hän kuoli, vaan siinä minkä kanssa hän kuoli. Neljännes miljoonaa puntaa on summa, jota ei hänen kaltaisellaan neidolla luulisi olevan. Etsivä C.D.Sloan tunsi luissaan että kyseessä on murha. Hän oli arvaillut motiivia ja saisi varmaan selville keinonkin. Mutta miksei hän saanut selville mihin neidon pikku koira oli joutunut? Ja miksi etsiminen melkein maksoi hänelle hänen henkensä? Tässä tarinassa Sloane saa pojan. Kirjailijan oikea nimi on Kinn Hamilton McIntosh."
Teosarvio Arvostelevassa kirjaluettelossa 7-8/1984: "Airdin komisario C.D. Sloan on samaan tapaan verkkaan, mutta johdonmukaisesti etenevä poliisimies kuin Josephine Teyn kirjan komisario Grant, ja yhteistä Airdille ja Teylle on myös kerronnan täyteläisyys ja silloin tällöin pilkistävä kuivahko huumori. Myös Airdin dekkarissa uhri on sangen epätodennäköinen murhan kohde, ja tyttökoulun yksinäisen kemianopettajan kuolemaan kiintyy huomiokin vasta sitten, kun hänen pankkitilillään osoittautuu olevan epätavallinen määrä puntia, Aird sallii itsensä liukuvan pitkiin rupatteleviin sivupoikkeamiinkin, mutta sillä tavoin myös englantilainen kylämiljöö alkaa elää samaan tapaan kuin Christien parhaissa dekkareissa konsanaan."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti