6.8.2018

362. Stout, Rex: Yli kuolleen ruumiini

Rex Stout
Yli kuolleen ruumiini

WSOY 1992 – Sapo 362
Over My Dead Body 1940

"Ihastuttavaa miekkailunopettajaa syytetään timanttien varastamisesta. Hän on laittomasti maassa, ja jotta soppa pahenisi entisestään, löytyy ruumis ja miekkailunopettaja osoittautuu Nero Wolfen tyttäreksi. Kun Nero Wolfen apulainen Archie Goodwin saapuu paikalle, tilanne vain mutkistuu: murha-ase löytyy Archien taskusta! Mitä tekee tässä tilanteessa suurikokoinen salapoliisi ja pinttynyt poikamies Nero Wolfe, joka on tottunut selviytymään kinkkisistä paikoista? Nyt ovat tulessa tytär, kansainväliset agentit, liikemiehet, poliisi ja Archie."

Tässä tarinassa vilisee sekalaista väkeä. Eräs temperamenttinen ja murteellisesti puhuva Carla osoittautuu Wolfen kauan sitten adoptoimaksi tyttäreksi. Wolfe kertoo asian näin: ”Olin ennen vanhaan idioottimaisen romanttinen. Olen vieläkin, mutta nyt se pysyy hallinnassa. Minusta tuntui romanttiselta, ollessani nuori poika kaksikymmentäviisi vuotta sitten, olla Itävallan hallituksen salainen agentti. Maailmasota ja kokemukseni siinä keskeyttivät etenemiseni kohti kypsyyttä. Sota ei kasvata miehistä kypsiä; se ainoastaan säilöö heidät inhon ja kauhun suolavedessä. Pfui! Sodan jälkeen olin vielä laiha ja liikuskelin siellä täällä. Montenegrossa otin vastuulleni kolmivuotiaan orpotyttösen ylläpidon ja hänen tulevan henkisen ja fyysisen kukoistuksensa adoptoimalla hänet. Tein siellä muutakin, mikä edisti kysymistäni, mutta sillä ei ole mitään tekemistä teidän kanssanne. Näin sen tytön kylkiluut. Se muu toimintani teki lopun Montenegrosta minun osaltani ja minä jätin tytön kuvitelmani mukaan hyviin käsiin ja palasin Amerikkaan.”

Tarkastaja Cramer ja muutamat muut tahot luulevat Wolfella olevan sormensa pelissä kansainvälisessä politiikassa. Niinpä Wolfen asunnolla onkin vilkasta. Cramer jopa asettuu sinne Wolfen seuraksi, ajatellen näin pysyvänsä parhaiten tapahtumien tasalla. Archiella on muutama vaiherikas seikkailu tässä tarinassa.
Carlan tapaamme seuraavan kerran kirjassa Mustan vuoren varjossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti