Fantasia ja fuuga
WSOY 1992 - Sapo 358
Fantasy and fugue 1954
”Harry Sinton on merkillisen neuroosin vallassa: hän pelkää tietämättään syyllistyneensä useisiin murhiin. Kun runoilija ja romaanikirjailija Max Callis kuolee, poliisi arvioi tilanteen itsemurhaksi. Harry Sinton on kuitenkin toista mieltä: "Minä olen murhaaja!" Nyt hänen on vain yritettävä selvittää itselleen miten ja miksi hän tappoi Max Collinsin. Paikasta paikkaan, ihmisen luota toisen luo Sinton kiertää metsästämässä rikoksensa yksityiskohtia. Poliisi on myös saanut vihiä asiasta ja etsii häntä. Ajojahti muuttuu yhä kiihkeämmäksi kunnes saa lopulta yllättävän karmean loppuratkaisunsa eräällä pyörryttävän korkealla kattoparvekkeella.”
Kirjassa ei tapahdu paljon mitään. Heppu käy muutaman ihmisen luona ja kyselee kautta rantain Max Collinsista. Muu aika selvitellään hänen pakkomielteisiä ajatuksiaan ja menneitä tapahtumia. Edellisellä lukukerralla jätin kesken, nyt jaksoin rämpiä loppuun asti.
Ilmestynyt aiemmin WSOY:n Korppi-sarjassa (No.4 1959)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti