Toinen kutsu
WSOY 1992 - Sapo 361
Problem at Pollensa bay 1991
”Murhatädin seitsemän ennen suomentamatonta ovelaa kertomusta, joissa tapaamme Christien suosikkihahmoja Hercule Poirotista Parker Pyneen. Nimikertomus Toinen kutsu kertoo omalaatuisesta rikkaasta kartanonomistajasta, joka kutsuu Poirotin kohtalokkaalle illalliselle. Vanha, pinttynyt tapa on kutsua vieraat pöytään kahdella gongin kumahduksella. Tuona iltana toinenkaan kutsu ei tuo paikalle illan isäntää, joka löytyy lukitusta huoneestaan luoti päässä.
Keltaisessa Iiriksessä Hercule Poirot saa iltamyöhällä puhelinkutsun tulla muodikkaiseen ravintolaan - soittaja ei kerro nimeään, mutta sanoo henkensä olevan vaarassa. Onko pelkkä yhteensattuma, että samaan pöytään kokoontuneet todistavat tasan neljä vuotta aikaisemmin isännän vaimon outoa itsemurhaa?
Muissa kertomuksissa tapaamme Satterhwaiten, Harley Quinin ja Parker Pynen, Christien tutun ihmissuhdekonsultin, joka joutuu käyttämään kaiken charminsa ja älynsä ratkaistessaan Ongelmia Persianlahdella.”
Kirjassa on mukavasti erityyppisiä kertomuksia:
Ongelmia Pollensanlahdella (Problem at Pollensa Bay, ilmestyi 1936 Poirot-kertomuksena). Parker Pyne lomailee Mallorcalla ja tapaa englantilaisrouvan joka on huolissaan poikansa seurustelusta. Pienen juonen ja tuttavansa Madeleinen avulla hän saa äidin ja morsiamen suhteen kohdalleen.
Toinen kutsu (The Second Gong, julkaistiin Strand Magazinessa vuonna 1932.) Kertomus ilmestyi laajennettuna versiona vuonna 1937 nimellä Dead Man’s Mirror (Särkyneen peilin arvoitus, 1977). Kyseessä on lukitun huoneen tapaus, jota pidetään itsemurhana, mutta Poirot paljastaa murhaajan.
Keltainen iiris (Yellow Iris, julkaistiin Strand Magazinessa vuonna 1937). Christie laajensi tämän kertomuksen romaaniksi Helmeilevä kuolema (Sparkling Cyanide, 1945), joka ilmestyi suomeksi vuonna 1959. Hercule Poirot ei kuitenkaan enää esiintynyt siinä. Oudon puhelinsoiton saatuaan Poirot menee ravintolaan tavatakseen siellä iltaa viettävän seurueen. Pian hän havaitsee kieroa peliä ja pelastaa mademoiselle Paulinen siemaisemasta lasillista syanidilla terästettyä samppanjaa.
Värikkäät teekupit (The Harlequin Tea Set, kokoelmasta Winter’s Crimes, 1971). Herra Satterthwaite on matkalla tapaamaan vanhaa ystäväänsä ja törmää sattumalta salaperäiseen Harley Quiniin. Tämä heppuli ilmestyy kuin jokin henkimaaliman Hermes ja paljastaa kautta rantain Satterthwaitelle tulevaan vierailuun liittyvän jotain erikoista. Avainsanaksi ja vihjeeksi hän antaa yhden sanan: ”Daltonismi.” Niinpä herra Satterthwaite paljastaakin vanhan ystävänsä perheessä vuosia jatkuneen huijauksen. Paljastavana tekijänä on perinnöllinen värisokeus.
Regattamysteeri (The Regatta Mystery, julkaistiin Strand Magazinessa 1936). Isaac Poinz menettää Aamutähden, kallisarvoisen timantin. Parker Pyne paljastaa ovelan tempun tehneen huijarijoukon.
Koiran tähden (Next to a Dog, julkaistiin Grand Magazinessa 1929). Tämä on mukava kertomus vaikeuksiin joutuneesta Joyce Lambertista. Hän on kovin kiintynyt koiraansa Terryyn, joka on elävä muisto hänen sodassa kuolleesta miesvainajastaan. Koiran takia hän ei voi ottaa vastaan kotiopettajan paikkaa ja joutuu näkemään nälkää. Asiat järjestyvät kuitenkin yllättävällä tavalla.
Magnoliankukka (Magnolia Blossom julkaistiin Grand Magazinessa 1925). Vincent Easton odottaa kellon alla Victoria asemalla Theodora Darrellia. Heidän on määrä karata yhdessä Transvaaliin. Viime hetkellä Theodora kuitenkin palaa miehensä luokse ollakseen tämän rinnalla vararikon koettelemuksissa. Käy kuitenkin ilmi, että aviomies yritti selvitä vararikosta vaimonsa kunnian hinnalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti