Ellery Queen
Sormenjälkijauheen arvoitus
WSOY 1978 - Sapo 223
The French powder mystery 1930
"Rouva Winifred Marchbanks French oli eläessään rikas ja tyylikäs nainen, amerikkalaisen kaupparuhtinaan vaimo. Silkkilakanoilla hän makasi kuoltuaankin. Mutta perin omituisessa paikassa, nimittäin Frenchin tavaratalon ikkunassa. Kuoliaaksi ammuttuna ja luonnottomaksi litistyneenä näytteillä olevan ranskalaisen vuoteen ja seinän välissä. Ikkunan takana töllistelevän ihmisjoukon ja tyrmistyneiden omaisten hysteria tarttuu osaltaan myös komisario Queeniin, jota poliisipäällikkö Welles lisäksi sietämättömästi ahdistelee kysymyksillään. Mutta hänen poikansa Ellery antaa jälleen häikäisevän todisteen lahjakkuudestaan, ratkaisee, mitä kammottavaa saastaa kätkeytyy rouva French-paran murhan taakse. Salanimellä kirjoittaneiden serkusten, Frederick Dannayn ja Manfred B.Leen toinen salapoliisiromaani vuodelta 1930, jäntevä dekkariklassikko älyllisen jännityksen ystäville."
Perinteiseen tyyliin laadittu murhamysteeri. Lukijalle tarjotaan johtolangat ja vihjeet - ja myös useampi epäilyttävä murhaajakandidaatti. Lopussa Ellery kokoaa kaikki asianomaiset rikospaikalle ja selittää juurta jaksain miten murhatutkimus eteni ja kuinka hienosti hän kaiken selvitti. Niin ja tietysti hän aivan viimeisillä riveillä paljastaa kuka oli syyllinen.
Teosarvio Arvostelevassa kirjaluettelossa 7-8/1978: "Ellery Queen kuuluu salapoliisikirjallisuuden arvostettuihin klassikoihin. Tämä on hänen toinen romaaninsa, ilmestynyt alkukielellä viitisenkymmentä vuotta sitten. Kirja on nykylukijasta hiukan vanhahtava, selittelevä ja monisanainen, vauhtia ei näissä alkuaikojen dekkareissa juuri ollut. Pääpaino on ongelman selvittämisessä, salapoliisin aivot työssä, johtolankojen keruussa ja niiden esittelyssä lukijalle, jolla on mahdollisuus omalla aivotyöllään ja päättelytaidollaan päästä oikeaan ratkaisuun. Vauhtia ja jännitystä kaipaava lukija pitänee tätä kirjaa pitkäveteisenä. Dekkareista vakavissaan kiinnostuneille sen lukeminen on harvinainen ilo, näitä vanhojen hyvien dekkareitten suomennoksia ei meillä kovin usein julkaista."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti