Kukaan ei ole täydellinen
WSOY 1982 - Sapo 276
Nobody’s Perfect 1977
”Rikas taiteenkeräilijä Arnold Chauncey palkkaa porukan varastamaan suunnattoman arvokkaan öljymaalauksen upeasta kaupunkiasunnostaan Manhattanilla. Suunnitelma on idioottivarma: Chauncey nostaa vakuutusrahat, maksaa pojille näiden ammattitaitoa vastaavan korvauksen ja saa samalla rakkaan taideteoksensa näppärästi takaisin. Tästä suunnitelmasta Westlake kehittelee autuaallisen maukkaan jännärisopan ammattitappajineen kaikkineen. Dortmunderin koplan urotyöt saavat huumorintajuisen Sapo-ystävän jälleen kerran kihertämään naurusta.”
Kaikki menee tietysti pieleen ja mukaan sotkeutuu taideväärentäjä ja skotlantilainen heppu, joka saa teoksen sattumalta haltuunsa. Kelp ja Dortmunder matkustavat Lontooseen saadakseen taulun takaisin. Loppukohtaus näytellään skotlantilaisen linnan raunioilla haarniskoihin pukeutuneina.
Teosarvio Arvostelevassa kirjaluettelossa 3/1983: "Ainakin "Kuumasta kivestä" ja "Ihmisryöstön käsikirjasta" tuttu epäonninen rikolliskopla on tällä kertaa moninkertaisen taidehuijauksen asialla ja joutuu tapojensa mukaisesti mukaan moninaisten sattumusten hullunmyllyyn, mistä heidän kyvyillään ja taidoillaan ei kunnialla selviydytä. Aivan edellä mainittujen riemastuttavuuden asteelle ei tässä yletytä, vai alkaako itse perusasetelma jo hieman toistaa itseään. Tekijän keksijänilo poimii kyllä tässäkin yllätyspisteitä tililleen, ja esim. koplan joulunvietto kaikessa pikkuporvarillisuudessaan on nauruhermoja mieluisasti kutkuttava suvantovaihe. Omassa tekijänlajissaan Westlake on edelleen valioluokkaa."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti