Peli
WSOY 1981 - Sapo 266
The Players And The Game 1972
"Sapo-historian julmin peli alkaa, pelaajina kaksi turmeltunutta rikollista, jotka käyttävät itsestään nimiä Dracula ja Bonnie - pelin saaliina kolme nuorta, seikkailunhaluista naista, jotka vetävillä lehti-ilmoituksilla houkutellaan mukaan kammottaviin uhrimenoihin. Kunniallisten ihmisten asuma-alueelta, Lontoon sievästä puutarhalähiöstä on suora yhteys sairasmielisen seksin ja väkivallan alamaailmaan. Roger Riderin arvoituksen ja Karatemurhien kirjoittajan uusi jännäri tunkeutuu ihmismielen synkimpiin syövereihin ja naulitsee lukijan paikoilleen ensimmäisestä viimeiselle sivulle. Peli on saanut Tanskassa Poe-klubin ensipalkinnon vuoden parhaana rikosromaanina."
Vastenmielisten ihmisten vastenmieliset puuhat eivät minua kiinnosta, enkä halua tuhlata aikaani sairasmielisen seksin kuvaukseen. Jätin siis kirjan kesken havaittuani mistä on kyse.
Teosarvio Arvostelevassa kirjaluettelossa 10/1981: "Myös tutkijana ja kriitikkona hyvin tunnetun englantilaisen dekkarikirjailijan Julian Symonsin viimeksi suomennettu teos on hänen tuotannossaan niitä, jotka ehkä parhaiten vastaavat hänen itsensä lajille asettamia vaatimuksia. Symonsin omana ihanteena on "romaani rikoksesta", mutta hän on itse myös eritellyt niitä pulmia, jotka realistiseen lähestymistapaan pyrkivä rikosromaanintekijä kohtaa. Peli on yllättävä yhdistelmä hyvin kiinnostavaa "tavallista" romaania ja synkeää selontekoa Nietzschestä sairastuneen naistenmurhaajan päiväkirjamuodossa esitetyistä toimista. Tuloksena on taiturillinen, käänteiltään yllätyksellinen teos, mutta saumat näkyvät kuitenkin tavalla, johon en tässä voi dekkarikritiikin pelisääntöjä rikkomatta puuttua. Sen verran kumminkin sanon, että voimakkaimman vaikutuksen minuun teki nimenomaan keskushahmon, työssään uusien menetelmien ja uusien ihmisten puristuksiin joutuvan pikkujohtajan ammatillisen ja henkilökohtaisen elämän umpikujan kuvaus."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti