Agatha Christie
Salaperäiset rukiinjyvät
WSOY 1956 - Sapo 19
A pocket full of rye 1953
”Sinä
aamuna oli konekirjoittajan vuoro keittää tee. Sen tarjoili herra
Fortescuelle viehättävä ’yksityissihteeri’ neiti Grosvenor. Neiti
Griffith, konekirjoitusosaston rautainen esinainen, puolestaan valvoi
firman teeseremonian sujuvan asianmukaisesti. Niinpä useammalla kuin
yhdellä henkilöllä näytti olleen tilaisuus tipauttaa myrkkyä esimiehen
teekuppiin. Ruumiin vaatteiden taskuista löytyivät ne tavalliset
tavarat: nenäliina, avaimet, lompakko ja pikkurahaa. Ja sitten jotakin
kerrassaan omituista. Rex Fortescuen takin oikeanpuoleisessa taskussa
oli viljaa…Salaperäiset rukiinjyvät on klassinen Neiti Marple-mysteeri
vuodelta 1953.”
Tarinaa kuljettaessaan Christie tarjoaa
lukijalleen tapansa mukaan eri henkilöitä mahdolliseksi murhaajaksi.
Tällä kertaa ehdokkaina on erinomainen taloudenhoitaja, yksinkertainen
sisäkkö, huomattavasti vainajaa nuorempi vaimo rakastajineen, vainajan
poika vaimoineen, Afrikasta palaava hunsvottipoika ja tyttären
epämääräinen miesystävä. Tarkastaja Neel alkaa tutkia juttua, mutta
kaksi ruumista tulee vielä lisää. Toinen näistä, yksinkertainen sisäkkö,
on ollut aiemmin Neiti Marplen palveluksessa. Niinpä tarkkanäköinen
neiti saapuu myös paikalle ja yhdistää muutamat vähäpätöiset seikat
vanhaan lasten loruun. Näin tapahtumatkin vihdoin selviävät. Tyylipuhdas
salapoliisiromaani.
Tässä, niin kuin muutamassa muussakin
Agathan romaaneissa tapahtumat kiertyvät lasten lorun mukaan. Nyt
kyseessä on vanha "Sing a Song of Sixpence."
Sing s song of sixpence,
A pocket full of rye.
Four and twenty blackbirds,
Baked in a pie.
When the pie was opened,
The birds began to sing;
Wasn't that a dainty dish,
To set before the king?
jne.
Viidestä pennistä minä laulan,
taskuntäydestä ruista.
Viisitoista rastasta piirakkaan pantiin
linnanpihan puista.
Syömään kun sitten ryhdyttiin,
ne alkoivat lauleskella.
Eikös ollutkin sukkela herkku
kuninkaan lautasella?
jne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti