Kahdet kasvot
WSOY 1977 - Sapo 202
Les Victimes 1964
”Tunsin Manoun hyvin. Tunsin hänen menneisyytensä, hänen jokapäiväisen elämänsä, hänen miehensä. Manou oli minun rakastajattareni. Hän oli minulle ainoa nainen maailmassa. Kohtalon oikusta jouduin lähtemään hänen miehensä tulkiksi Afganistaniin. Manoun oli määrä tulla perässä. Jännitin tilannetta. Mutta kun Renen vaimo sitten saapui, hän ei ollutkaan Manou. Missä oli Manou? Ellei hän ollut Renén vaimo niin kuka hän oli? Miksei hän antanut pienintäkään elonmerkkiä itsestään? Päässäni takoi vain yksi ainoa ajatus: Manou, Manou! Kun ryhdyin selvittämään asiaa, kaikki vain mutkistui. Kuka heistä oli valehtelija? Sitten René löydettiin kuolleena ja tajusin ettei kyseessä ollut lapsellinen sokkoleikki.”
Ranskalainen monisanaisuus häiritsi jonkin verran päähenkilön kuvatessa tunteitaan ja ajatuksiaan. Muuten virkistävän erilainen tarina.
Teosarvio Arvostelevassa kirjaluettelossa 4/1977: "Boileau (s. 1906) ja Narcejac (s. 1908) ovat yhdessä kirjoittaneet joukon mainetta saaneita jännitysromaaneja sekä tutkielman rikoskirjallisuudesta, mutta meillä on ainoaksi käännökseksi jäänyt Pimeän kasvot (suom. 1963) siitäkin - huolimatta, että sellaiset kuuluisat elokuvat kuin Clouzotin Pirulliset ja Hitchcockin Vertigo perustuvat heidän teoksiinsa. Toinen suomennos lähtee liikkeelle kovin verkkaisesti ja on yllättävän mahtipontisesti kirjoitettu, mutta itse rakennelmassa on kyllä mutkikkaan naamiopelin viehätystä sen verran että tuttavuutta olisi kyllä valmis jatkamaankin."
