2. Sayers, Dorothy: Kuolema vierailee kerhossa

Dorothy Sayers
Kuolema vierailee kerhossa 
WSOY 1953 - Sapo 2
The unpleasantness at the Bellona Club 1928

"Kunniakkaan Bellona-kerhon rauha rikkoontuu eräänä iltana, kun takan ääressä istuva vanha kenraali Fentiman havaitaan kuolleeksi. Maineikas salapoliisi lordi Peter Wimsey saa ajattelemisen aihetta ruumista tutkineen lääkärin huomautuksesta. Pian paljastuu perintösäädös, jonka myötä kenraalin kuolinhetki saa ennalta arvaamattoman merkityksen. Äkkiä kuolinajan selvitys muuttuukin murhatutkimukseksi. Tämä klassinen salapoliisiromaani aloitti SaPo -sarjan vuonna 1953 yhdessä Agatha Christien kanssa."

Kerhon nojatuoliin on kuollut vanha jäsen ja kuoleman ajankohta on selvitettävä testamentin vuoksi. Lordi Peter Wimsey laukoo herjoja ja alkaa tutkia tapausta. Hyvää keskitasoa, oli ihan mukava lukea.

238. Sayers, Dorothy: Lordi Peter katsastaa ruumiin

Dorothy Sayers
Lordi Peter katsastaa ruumiin 
WSOY 1979 - Sapo 238
Lord Peter views the body 1928

"Dorothy L. Sayers (1893-1957) on Agatha Christien ohella tunnetuimpia englantilaisen salapoliisiromaanin edustajia. Hänen luomansa harrastelijadekkari, keikarimainen ja veitsenterävä lordi Peter Wimsey muistetaan meillä myös tv-sarjasta Lordi Wimseyn tutkimuksia.
Tämä kirja vuodelta 1928 sisältää yksitoista rikoskertomusta - lordi Peter kerrassaan outojen ja jännittävien mysteerien kimpussa. Hän tekee tuttavuutta kuparisormisen miehen kanssa, hän pääsee aidon merirosvoaarteen jäljille, hän ratkaisee kummitusvaunujen ja neljän päättömän hevosen arvoituksen. Ja hän paljastaa Ali Baban luolan salaisuuden tavalla, joka saa lukijan mykistymään ihailusta Dorothy Sayersin hämäystaitoa ja kekseliäisyyttä kohtaan."

Sisältää kertomukset: Kuparisorminen mies, Kyseinen artikkeli, Yllätysten laukku, Juonikas jokeri, Kiistakapula, Juoksevat askeleet, Makuasia, Lohikäärmeen pää, Varastettu vatsa, Mies ilman kasvoja ja Ali Baban luola.

Teosarvio Arvostelevassa kirjaluettelossa 7-8/1979: "Dorothy L. Sayersin klassisia Peter Wimsey -dekkareita suomennettiin useitakin 30- ja 40-luvulla, mutta nyt ne ovat jo ulottumattomissa. Hiukan yllättävästi tarjolle tulee lyhyessä ajassa jo toinen nide Sayersin novelleja (edellisestä Tammi julkaisi äsken uuden painoksen), vaikka novellit eivät suinkaan ole hänen - sen enempää kuin juuri kenenkään muunkaan dekkarintekijän - keskeistä aluettaan. Miljöön ja asenteiden 20-luvun tuoksu toki välittyy näistä leikkimielisen mutkikkaiksi rakennetuista tarinoista niin viehättävänä, että niitä voi yhä pitää lukukelpoisina, mutta kapeatahan tällainen peli on. Sääli että alkuteoksen 12 novellista yksi, ristisana-arvoitukseen perustuva on ollut pakko jättää suomennoksesta pois - se olisi ehkä täsmällisimmin osoittanut tämäntyyppisen kirjoittamisen varsinaisen luonteen."

289. Sayers, Dorothy: Myrkkyä

Dorothy Sayers
Myrkkyä 
WSOY 1984 - Sapo 289
Strong poison 1930

"Crownin juttu vaikutti täysin vedenpitävältä: poliisi uskoi, että oikea henkilö oli tuotu oikeuden eteen. Yhtä vankkumaton oli tuomarin yhteenveto: syytetyllä oli hallussaan tappavaa myrkkyä - arsenikkia, ja syytetyllä oli ollut tilaisuus käyttää sitä. Harriet Vane oli syyllinen, hänet oli hirtettävä. Mutta jury oli epävarma. Kun lordi Peter Wimsey ilmaantuu paikalle, hän on mahdottomalta näyttävän tehtävän edessä. Miten todistaa, ettei Harriet Vane murhannut rakastajaansa? Ja kuka oli sitten oikea murhaaja?"

Tämä on se tarina, jossa Wimsey tutustuu ja rakastuu Harriet Vaneen. Hirttotuomiota odotellessa tämä ei oikein syty Wimseyn kosiskeluun. Seuraavaksi he tapaavat kirjassa Kas tässä teille ruumis (Sapo 370). Suhde kehittyy edelleen 500-sivuisessa pitkästyttävässä kirjassa Juhlailta (WSOY 1994), kunnes he menevät naimisiin kirjassa Kuolema häämatkalla (WSOY 1995). Käsillä oleva kirja Myrkkyä on niitä harvoja kirjoja, joissa minä arvaan murhaajan ja tavan, jolla murha tehtiin.

Teosarvio Arvostelevassa kirjaluettelossa 2/1985: "Dorothy L. Sayers (1893-1957) oli Englannin dekkarikuningattarista toinen, mutta ei meillä parhaimpina suomennosaikoinaankaan yltänyt kollegansa Agatha Christien suosiolukemiin. Uusia Sayers-suomennoksia tai painoksia on kuitenkin kaivattu, ja tätä teosta en muista ennen suomeksi lukeneeni. Omaperäisellä huumorintajulla varustettu herrasmiessalapoliisi lordi Peter Wimsey kohtaa tässä tulevan puolisonsa, salapoliisiromaaneja kirjoittavan Harriet Vanen, oikeussalissa syytettynä rakastajansa myrkyttämisestä. Teoksella on ikää jo yli viisikymmentä vuotta, mutta ihmeen modernisti Sayers suhtautuu mm. sarjasankarinsa lordi Wimseyn avioliittohankkeisiin myrkytysmurhasta epäillyn ja avoliitossa eläneen naisen kanssa. Juoni rakentuu taitavasti, mutta nykymaun mukaan vähän hitaanlaisesti eikä huumorikaan tässä Wimsey-kirjassa velmuile irtonaisimmillaan. Tervetullutta vaihtelua kuitenkin tyhjiin suomennetun Christien kumppaniksi."

295. Sayers, Dorothy: Yksi kuudesta

Dorothy Sayers
Yksi kuudesta 
WSOY 1985 - Sapo 295
Five red herrings 1931

“Campbell oli sopuisan skottilaisen taiteilijayhteisön kauhukakara, ikuinen riitapukari, joka vokotteli toisten vaimoja. Kun hänet sitten löydettiin hukkuneena joesta rotkon pohjalla, monet arvelivat, että hänen elämänsä paras teko oli siitä lähtö, ja ainkain kuusi paikkakuntalaista taiteilijaa janosi tunnetusti hänen vertaan. Oliko Campbellin kuolema tapaturma vai murha? Jos se oli murha, kuka oli murhaaja? Oliko hän yksi kuudesta? Uskomattoman jännittävä Peter Wimsey –tarina, yksi niistä jotka korottivat Dorothy L. Sayersin englantilaisen dekkarikirjallisuuden kuolemattomaan aateliin.”

Peter Wimsey tutkii poliisin kanssa tapahtumia. Kirjassa käydään pikkutarkasti läpi kuuden epäillyn tekemiset ja esitellään junien aikatauluja jne. Tapahtumapaikan karttakin löytyy etusivuilta. Tämä on sitä lajia jännityskirjallisuutta, jossa lukijalle annetaan pieniä vinkkejä jotta hän voisi oman päättelykykynsä avulla ratkaista jutun. Luultavasti tämä on asiaan vihkiytyneille nautinnollista luettavaa. Sellaiselle kärsivälliselle tyypille joka vertailee aikatauluja, punnitsee eri mahdollisuuksia, miettii tapahtumien järjestystä ja niin edelleen. Minä en ole sellainen tyyppi, enkä jaksanut lukea sataa viittäkymmentä sivua pitemmälle. Loppuratkaisun kuitenkin luin.

Teosarvio Arvostelevassa kirjaluettelossa 2/1986: "Taiteilijasiirtolaksi muodostuneessa englantilaiskylässä murhataan taiteilija, joka on ollut koko kylän epäsuosiossa. Paikalle sattunut lordi Peter Wimsey - Sayersin tuotannon yläluokkainen rikosten selvittäjä - ryhtyy paikallisen poliisin rinnalla seulomaan esiin syyllistä. Moninaisten aikataulujen ja haastattelujen tuloksena joukosta erottuu kuusi epäiltyä, mutta paljon työtä ja päättelytaitoa tarvitaan, ennen kuin lordikaan kykenee esittelemään syyllisen. Sayers ja Agatha Christie kilpailivat aikoinaan Englannin dekkarikuningattaren asemasta, vaikka viimemainittu meillä on aina ollut suositumpi. Tämä Sayersin toinen dekkari (1926) miellyttänee erityisesti niitä, joista on mukavaa yrittää itse päästä ratkaisuun kirjailijan antamien viitteiden varassa."

299. Sayers, Dorothy: Kuka ja mistä?

Dorothy Sayers
Kuka ja mistä? 
WSOY 1986 - Sapo 299
Whose Body 1923
Ilmestynyt aiemmin Tammen kustantamana

"Lordi Peter Wimsey asetti monokkelin silmäänsä ja tarkasteli ammeessa lojuvaa miestä. Ruumiin kultaiset nenälasit pilkkasivat kuolemaa groteskilla tavalla, ja hieno kultaketju roikkui alastomalla rinnalla. Lordi Peter kohotti miehen toista kättä ja katsoi sitä kulmat kurtussa. "Melkoinen keikari", hän mutisi. "Parman orvokkeja ja manikyyri." - Kaikkia kiusasi pitkään hankala kysymys: Kuka ja mistä, kenen ruumis? Romaani on dekkarikirjallisuuden klassikko, jossa salapoliisi, lordi Peter Wimsey ensi kerran astuu julkisuuteen omalaatuisen palvelijansa Mervyn Bunterin kanssa. Molemmat kuolemattomat hahmot esittäytyvät heti loppuun asti kehitettyinä, ironisen älykkäinä, huumorintajuisina ja elämänkokemusten rikastuttamina."

Ensimmäinen Lord Peter Wimsey kirja. Viattoman miehen kylpyammeesta löytyy alaston ruumis. Kuka ja mistä ovat kysymyksiä, joihin Wimsey etsii vastaukset. Jäljet johtavat läheisen sairaalan ruumishuoneelle. Melko lennokasta sanailua Wimseyllä toisinaan.

Teosarvio Arvostelevassa kirjaluettelossa 6/1986: "Tämä Sayersin dekkari ilmestyi 1940-luvulla Niilo Lavion suomennoksena ja peräti kahdessa Tammen sarjassakin, mutta on jo kauan ollut antikvariaateistakin tavoittamattomissa. Uusi suomennos on Kristiina Rikmanin osaavaa ja irtonaista tekstiä, johon on tarkoin poimittu dialogin vähäisetkin huumorin pilkahdukset. Lordi Peter Wimsey on tässä v. 1923 ilmestyneessä ja sangen anglosaksisperinteisessä dekkarissa selvittämässä tapausta, missä aluksi on tuntematon ruumis kylpyammeessa ja toisaalla kadonnut juutalainen rahamies. Yhteyttä heidän välillään ei tunnu olevan ennen kuin ylen älykäs lordisalapoliisi on saanut kuvion valmiiksi ja syyllisen oikeuden eteen. Laatuluettavaa englantilaisen dekkaritaidon ja huumorin ystäville."

370. Sayers, Dorothy: Kas tässä teille ruumis

Dorothy Sayers
Kas tässä teille ruumis 
WSOY 1993 - Sapo 370
Have his carcase 1932

"Nuori dekkarikirjailija Harriet Vane on kävelyllä rannalla ja löytää miehen, jonka kurkku on viilletty auki. Osoittautuu, että mies on työskennellyt hotellissa tanssittajana. Hänen huhutaan alun perin paenneen Englantiin venäjältä vallankumouksen jaloista. Sayers kehittelee ennen suomentamattomassa romaanissaan karmivan murhan tutkimuksen ohella salapoliisi Peter Wimseyn ja Vanen suhdetta, joka alkoi lupaavasti jo kirjassa Myrkkyä. Näiden kahden sukulaissielun kumppanuus vahvistuu heidän ratkoessaan yhdessä rikoksen arvoitusta."

Hyvä kirja, mutta välillä pohditaan liian pitkäveteisesti alibeja ja aikatauluja. Wimsey vitsailee välillä mukavasti.