Perry Mason ja piikkilanka-aita
WSOY 1977 - Sapo 200
The Case of the Fenced-in Woman 1972
"Kun Morley Eden palaa viikonloppumatkaltaan, hän havaitsee jotakin merkillistä. Hänen unelmatalonsa on jaettu kahtia. Sen läpi, tonttia myöten, on vedetty viisilankainen piikkilanka-aita. Aidan takana keittiössä puuhailee vieras nainen tyynesti ja luontevasti kuin ainakin kotonaan. Vieras, upea nainen, todellinen ilmestys. Shokki seuraa shokkia, yllätys yllätystä. Joku varjostaa väärää naista, joku kumauttaa väärää miestä, jonkun maine mustataan ja joku saa surmansa. Sillä muuan entinen valokuvamalli oli päättänyt maksaa kalavelkansa aviomiehelleen, joka oli liukaskielinen ja petollinen lurjus. Kahdessadas Sapo, ja juhlan kunniaksi todellinen löytö! Erle Stanley Gardnerin jälkeenjääneestä arkistosta poimittu täysimittainen Perry Mason -romaani. Dekkarinlukijan toiveuni!"
”Shokeeraava tarina kauniin valokuvamallin pirullisesti laaditusta kostosta jäi viimeiseksi Erle Stanley Gardnerin (1889-1969) yli kahdeksastakymmenestä kuuluisasta Perry Mason –tarinasta. Vuoteen 1969 mennessä tämän maineikkaan kalifornialaisen lakimieskirjailijan teoksia oli Yhdysvalloissa painettu 135 miljoonaa kappaletta.”
Merkillisesti piikkilangalla ositetusta talosta löytyy ruumis ja langan kummallakin puolella asuvia syytetään murhasta. Mason käy tutkimuksiensa aikana Las Vegasissa ja siellä hänet lavastetaan rikostoveriksi. Las Vegas vaikuttaa kovin vastenmieliseltä miljööltä kasinoineen ja peliemäntineen. Mason hoitaa puolustuksen oikeudenkäynnissä, vaikkeivät murhasta syytetyt suostu hänellekään kertomaan asioiden oikeaa laitaa. Niinpä hän ei voi osoittaa näiden syyttömyyttä, mutta hän pystyy kylvämään valamiehiin epäilyksen, että joku muukin on voinut murhan tehdä.
Teosarvio Arvostelevassa kirjaluettelossa 3/1977: ”Ehdin jo ihmetellä, miksi Erle Stanley Gardnerin Perry Mason -kirjojen käännättäminen kokonaan tyrehtyi vuosikausiksi. Nyt on asialla jo viides kustantaja, tällä kertaa WSOY, joka on Sapo-sarjansa 200. niteeksi valinnut yhden Gardnerin jälkeenjääneistä, viimeistelemättömistä teoksista. Kun pää näin on taas saatu auki, sopii toivoa valikoijan vilkuilevan myös vanhempia, yhä kääntämättömiä perrymasoneita. Eipä silti että viimeistelemättömyys tämän kertaistakaan löytöä haittaisi - päin vastoin, Perry Mason ja piikkilanka-aita on vähintään hyvää keskitasoa, tuttuun tapaan houkuttelevasti lavastettu ja monipolviseen oikeudenkäyntiin päättyvä.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti